Elämä kuljettaa ja johdattaa meitä väistämättä johonkin suuntaan. Joihinkin asioihin voit vaikuttaa itse, mutta on paljon sellaisia tapahtumasarjoja joissa voit itse olla vain sivustakatsojana. Katsoa kun elämä kulkee vieressä, muttet voi tarttua siihen kiinni ja ohjata oikeaan. Se ottaa siis lievästi sanottuna päähän.
Huudetaan ääneen, nauretaan, iloitaan niistä pienistä hetkistä.
Niin paljon näkee ihmisiä naama mutrussa, hautautuneena elämän pieniin murheisiin. Hukkuneena suruun. Kun ei osata muodostaa sanoja. Ei uskoutua kenellekkään. Näytellään. Esitetään jotain muuta kuin ollaan. Mihin ovat kadonneet omat itset.
Elämä on mallillaan.
lauantai, 25. lokakuu 2008
Niin se meitä vie...
tiistai, 9. syyskuu 2008
Ja jatkuu tässä...
Kun ihmisen aika on rajallinen. Pitää ehtiä tekemään enemmän kuin on aikaa. Jotain jää aina väliin.
Blogia aloittaessani mietin kauan että minkä tyylistä kirjoittaisin. Siis mitä kirjoitan. Tiedänkö vieläkään. Mietteitä melkein tuntemattomana vai ajatusten ja tapahtumien kulkua omassa arjessani.
Luultavasti tulen kirjoittamaan tarinaa. Anonyymi päiväkirja. Romanttinen ja arkinen ei kovin sekstistinen. (Vaikkakin seksi on aina läsnä joka hetkessä.) Miettii omaa ihastumistaan tavoittamattomaan henkilöön. Nimeämätön. Aivan ihana ihminen. Omia sukulaisiaan, oma näkökohta kaikkeen. Tiedä vielä. Tai kenties harjoittelen tyyliin kolumni. Palellaan taas.
Blogia aloittaessani mietin kauan että minkä tyylistä kirjoittaisin. Siis mitä kirjoitan. Tiedänkö vieläkään. Mietteitä melkein tuntemattomana vai ajatusten ja tapahtumien kulkua omassa arjessani.
Luultavasti tulen kirjoittamaan tarinaa. Anonyymi päiväkirja. Romanttinen ja arkinen ei kovin sekstistinen. (Vaikkakin seksi on aina läsnä joka hetkessä.) Miettii omaa ihastumistaan tavoittamattomaan henkilöön. Nimeämätön. Aivan ihana ihminen. Omia sukulaisiaan, oma näkökohta kaikkeen. Tiedä vielä. Tai kenties harjoittelen tyyliin kolumni. Palellaan taas.
keskiviikko, 23. heinäkuu 2008
Kaikkihan alkoi tästä
Tänä kyseisenä päivänä Vähän ennen tätä hetkeä. Aloin miettimään omia saavutuksiani, tehtyjä tekoja, sanottuja sanoja. Vaikka muistini ei olekaan täydellinen, voin kuitenkin pääpiirteittäin kertoa tapahtuneita asioita. Fiktiota vai faktaa. Ota ja tiedä.
